Hajatelma: Reset

Muistatteko sen tunteen kun koulussa sinut kutsuttiin rehtorin kansliaan. Tiesit että jotain pahaa oli tapahtumassa. Sama tunne vaanii hammaslääkärin odotusaulassa. Tai kun odotat puhelua lääkäriltä. Epätietoisuus tulevasta yhdistyy pelkoihin pahimmasta. Joku alkukantainen syvällä sisimmässä huutaa "pakene tai taistele!". Hengitys kiihtyy, kaikki aistit lyövät ylikierroksilla ja adrenaliini kohisee korvissa.

Olisipa ihmisessä tuolloin reset nappi, vaikka korvan takana, josta saisi ylikierroksilla juoksevat aivot rauhoittumaan. Se hiljentäisi liiat äänet ja voisit keskittyä paremmin hengittämiseen. Hengissä pysymiseen.

Kirjarovio: Marco Hietala - Ruostumaton

Marco Hietala - Ruostumaton
Kirjoittanut: Timo Kangaslampea
Julkaisija: Docendo

Marco Hietala on varmasti yksi Suomen tunnetuimpia raskaamman musiikin hahmoja. Tämä komea ääninen heviukko on suomalaisen raskaan musiikin pitkäpartainen isähahmo ja on hienoa että miehestä saatiin kirjakin aikaan. Varsin komea kirja onkin kyseessä. Sen parisataa sivua on täynnä komeita kuvia Marcon uran varrelta. Ruostumaton esittää herran hyvin nöyränä ja inhimillistää  aina niin nauravaisen miehen olemusta.

Kirja alkaa yllättävän raadollisesti siitä kun Marco kertoo ajatuksiin tulevasta avioerosta ja sen syistä. Tämä rohkea ja aidon tuntuinen aloitus antaakin kirjalla hyvin erilaisen tunnelman, kuin mitä odotin. Marco kertoo kirjassa hyvin avoimesti alkoholiongelmaan, mielenterveysongelmista ja niitten yli pääsemisestä. Toki asiaa on myöskin musiikista ja siitäkin puhutaan hyvin realistiseen sävyyn kaunistelematta.

Ruostumaton kertoo toki miehen nuoruudesta ja siitä kuinka hän päätyi musiikin pariin. Tarotin uran vaiheet käydään tarkasti läpi ja tuskin on yllätys että kirjan loppupuoli käsittelee pitkälti Nightwishia. Moni asia mikä on jäänyt sanomatta bändin vokalistien vaihdosta sanotaan nyt suoraan ja kaunistelematta. Kaiken tähän keskellä Marco kertoilee myös hänelle tärkeistä asioista ja vaikka ne tuntuukin osaltaan tulevan vähän kuin tyhjästä kesken "tarinan" on hienoa kuullu miehen ajatuksia maailman menosta.

Teos on todella hyvin kirjoitettu ja tuntuukin siltä että istuisi Hietalan kanssa kahvikupilla samalla kun hän kertoo elämästään. Tästä johtuen ahmin kirjan hyvin nopeasti läpi, eli todella helppolukuinen tekele. Vaikka kirjassa käsiteltiin hyvinkin herkkiä aiheita, jätti se silti hyvän fiiliksen jälkeensä ja loi uskoa tähänkin harrastelija muusikkoon.

...ja näin taas yksi lisäys kirjarovion liekkeihin..

Hajatelma: Valoa kohti..

Ihmisen elämä on usein hyvin pienistä asioista kiinni. Hyvin pieneltä vaikuttava harmiton lausahdus voi tuhota parisuhteen, laukaista masennuksen tai saada ihmisen vihaamaan toista ihmistä. Onneks myös pienet hyvät asiat piristävät päivää. Auringonpaiste, työkaverin hymy tai kehut saattaa olla koko päivän pelastus. Pieni teko voi avata tulvaportit niin hyvässä kuin pahassa. Joskus se että saa toisen hymyilemään aiheuttaa sen että ensimmäistä kertaa moneen viikkoon hengität syvään ja huokaat: "kyllä tämä tästä." Muistan tänään hymyillä.

Hajatelma: Painajaiset käyvät toteen?

Herään.
Hengitys alkaa tasaantua samalla kun silmät hakevat jotain tuttua pimeässä huoneessa. Unen rippeet katoavat silmistä ja huomaan olevani omassa sängyssäni. Ahdistus alkaa hellittää, huokaan ja siirryn vuoteen reunalle istumaan. Monelle ihmiselle painajaiset on kauhukuvia, fantasiaa tai konkreettista pelkoa. Itselleni unien kauhuedet näkyvät normaalipäivän tilanteina, joissa epäonnistun. Usein unessa on mukana kaikesta haukkuvat ja arvosteleva hahmo, jota ei voi miellyttää. Hahmon pilkka kaikuu pitkään korvissa ja vaikuttaa olotilaan useamman päivän.

Joka uniinsa uskoo, se varjoaan kumartaa. Kuuluu vanha sananlasku ja se pitää paikkansa. Minun painajaiseni ovat menneisyyden haamuja, jotka koittavat nujertaa minut vielä kerran. Ne on katkeria muistoja aikaisemmasta elämästä, toiveita ja pettymyksiä. Asioita jotka odottavat syvällä sisälläni ja odottavat heikkoa hetkeä jolloin hyökkäävät. Tästä syystä pitäisi kulkea vaan pää pystyssä, kaikesta paskasta selvinneenä ja olla ylpeä itsestään. Sillä jos et hyväksy itseäsi sellaisena kuin olet ei kukaan muukaan tule sinua koskaan hyväksymään.

..kevyttä analyysiä itsestä huonosti nukutun yön jälkeen...

Hajatelma: Pelko

Entä jos minua pelottaa mennä yöllä nukkumaan. Jos en uutta aamua enää näe. Olenko käyttänyt viimeisen päiväni oikein? Saako tekemättömät asiat halveksuntaa? Katsooko läheiset kotiani paheksuen? Turvonnutta kehoani? Väsyneitä kasvojani?

Entä jos minua pelottaa muuttua. Nykyinen elämäni on ainut vakaa asia mihin luottaa. Pelkäänkö muutoksen tuovan todeksi vanhentumisen? Huomaanko että en voi tehdä kaikkia asioita enää? Jos huomaan että en ole tarpeellinen? Hyödytön? Turha?

Entä jos minä pelkään rakkautta. Sitä tunnetta joka minut valtaan saa. Olenko rakastanut itseni puhki? Vainoaako minua menneisyyden virheet? Kestänkö enää uutta hajoamista? Olenko liian rikki? Kelpaanko? Riitänkö?

Entä jos minua pelottaa mennä yöllä nukkumaan, koska joudun sieltä aamulla taas kerran nousemaan.

..aamuyöllä, pimeässä huoneessa ja kovan närästyksen voimin runoiltu..