Miksi virheiden ja epäonnistumisen myöntäminen on niin vaikeaa? Se että joudut ääneen sanomaan: " ei en pysty tähän olen pahoillani." Kummittelee vuosikausia päässäsi. "Minä en riittä." Siinä on lause joka lannistaa isoimmankin miehen ja vahvimmankin persoonan.
Onko heikkouden myöntäminen kuin syntiä, jonka johdosta maailma hylkää meidät? Vai onko se vain heikon mielen tapa koittaa unohtaa meitä kaikkia odottavaa loppua? Jos siitä ei puhuta, niin ehkä se ei tapahdu? Jos olen suurin ja vahvin elän ikuisesti.
Liian suuria kysymyksiä, eikä niihin löydy selkeää vastausta. Parempi on vain suoristaa selkä, hyväksyä se että et ole täydellinen ja jatkaa kohti seuraavaa kriisiä ja epäonnistumista.
Harmi vain kun se ei ole aina niin helppoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti